Uutiset

Uusi geeniterapia (nadofaragene firadenovec) virtsarakon syöpään on osoittautunut kolmannen faasin tutkimuksessa erittäin hyväksi hoitomuodoksi potilaille, jotka eivät ole hyötyneet tällä hetkellä käytössä olevista hoidoista. Nadofaragene firadenovec (rAd-IFNα/Syn3) koostuu muokatusta adenoviruksesta, joka vie hoitavan geenin (IFNα) virtsarakon sisäpinnan soluihin ja vaikuttaa paikallisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että lähes puolella geeniterapiaa saaneista potilaista syöpä ei uusiutunut 12 kuukauden seurantajakson aikana. Nadofaragene firadenovecin huomattiin myös olevan hyvin siedetty hoito ja sen antamisen virtsarakkoon helppoa. Näiden tulosten perusteella, nadofaragene firadenovecista voi tulla ensisijainen hoito vaikeasti hoidettavan virtsarakon syövän muotoon.

Lähde

Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo ovat vastanneet uuden SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttamaan maailmanlaajuiseen pandemiaan kehittämällä kotimaista rokotetta.

-Rokotteen kehitys on jo edennyt eläinkokeisiin ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa tämän talven aikana, Ylä-Herttuala kommentoi.

Nenäsumutteena annettava virusvektorirokote perustuu geenitekniikkaan, jossa adenoviruskuljetin vie nenänielun limakalvoille koronaviruksen pintaproteiinia. Tarkoituksena on, että rokote käynnistää vasta-aineiden muodostumisen koronavirusta vastaan ja näin ollen suojaa COVID-19-taudilta. Geeninsiirtomenetelmän käyttäminen koronarokotteessa on uusi keksintö, sillä vastaavanlaisia rokotteita ei ole vielä olemassa. Toinen Suomessa kehitettävä koronarokote on Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtama ja se pohjautuu viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP), jotka eivät sisällä viruksen perimäainesta.

COVID-19 pandemian kehittyminen on ennestään korostanut kansainvälisen tiedeyhteisön yhteistyön merkitystä. Alle vuodessa SARS-CoV-2-viruksesta ja sen aiheuttamasta COVID-19-taudista on tehty monia tutkimusläpimurtoja ja julkaisujen määrä ylittää jo reilusti 70 000 kappaleen rajan (www.pubmed.ncbi.nlm.nih.gov). Suomalaistutkijat ovat olleet eturintamassa koronarokotteen kehityksen lisäksi myös SARS-CoV-2-viruksen karakterisoinnissa. Helsingin yliopistossa tutkijat saivat selville, että koronavirus tarttuu piikeillään solun ACE2 (angiotensin-converting enzyme 2) ja NRP1 (neuropilin 1) -reseptoreihin. Tämä löytö mahdollistaa uusien, viruksen kiinnittymisen solun reseptoreihin estävien lääkkeiden kehittämisen.

Lähteet:

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/10/19/science.abd2985

https://www.duodecimlehti.fi/duo15608