Uutiset

Euroopan komissio on myöntänyt ehdollisen myyntiluvan uniQuren HEMGENIX^@ (etranakogeenidetsaparvoveekki) geenilääkkeelle.

UniQure, geenilääkkeiden kehittämiseen erikoistunut yritys, tiedottaa että sen kehittämä ja CSL Behringin lisensoima Hemgenix on hyväksytty Euroopan markkinoille vaikean ja keskivaikean hemofilia B:n hoitoon.

Hemofilia B on verenvuototauti, joka johtuu hyytymistekijä IX:n (yhdeksän) puutteesta. Se tunnetaan erityisesti sen vaikutuksista euroopan hallitsijasuvuissa; yksi kuuluisimmista potilaista oli Venäjän keisari Nikolai II:n poika kruununprinssi Aleksei. Vakavampia tautimuotoja tavataankin lähes yksinomaan miehillä, sillä hyytymistekijä IX:n geeni sijaitsee X-kromosomissa, ja naisilta löytyy yleensä paikkaava terve geenikopio toiselta X-kromosomilta.

Ulkoisten verenvuotojen lisäksi hemofiliapotilaat kärsivät muun muassa kivuliaista verenvuodoista niveliin, jotka saattavat ajan myötä aiheuttaa pysyviä vaurioita. Hemofilia B:tä hoidetaan puuttuvan hyytymistekijän suonensisäisillä ruiskeilla, joita voidaan vaikeissa tapauksissa joutua antamaan jopa useita keroja viikossa.

Hemgenix käyttää muokattua serotyypin 5 adeno-assosioitua virusta (AAV5) geenikuljettimena viemään hyytymistekijä IX:ää koodaavan DNA-pätkän potilaan soluihin, jotka alkavat tuottaa hyytymistekijää. Hemgenix on kertahoito, joka on kliinisissä kokeissa vähentänyt verenvuototaipumusta ja eliminoinut suonensisäisien ruiskeiden tarpeen suurimmalla osalla potilaista.

Fimea on käynnistänyt hoidollisen ja taloudellisen arvon (HTA) arvioinnin Hemgenixin käyttöönotosta Suomessa.

Lähteet: uniQure, FIMEA, Duodecim

Konserniyhtiö Ferring Ventures tiedottaa, että sen tytäryhtiön, suomalaisen FinVector Oy:n, virtsarakon syövän hoitoon kehittämä geenilääke on hyväksytty Yhdystvaltojen valvontaviranomaisen FDA:n toimesta. FinVector Oy on kehittänyt viruspohjaisia lääkkeitä Kuopiossa jo 30-vuoden ajan, ja myös virtsarakon syövän hoitoon tarkoitetun geenilääkkeen kehitys aloitettiin jo 1990-luvulla.

Adstiladrin® (nadofaragene firadenovec-vncg) koostuu muokatuista adenoviruksista, jotka kantavat immuunijärjestelmää stimuloivaa siirtogeeniä (IFNα). Lääke toimii syöpäsoluissa, jotka se tappaa, aktivoiden samalla potilaan omaa immuunipuolustusta hyökkäämään muita syöpäsoluja vastaan.

Lue lisää FinVectorin sivuilta.

Uusi geeniterapia (nadofaragene firadenovec) virtsarakon syöpään on osoittautunut kolmannen faasin tutkimuksessa erittäin hyväksi hoitomuodoksi potilaille, jotka eivät ole hyötyneet tällä hetkellä käytössä olevista hoidoista. Nadofaragene firadenovec (rAd-IFNα/Syn3) koostuu muokatusta adenoviruksesta, joka vie hoitavan geenin (IFNα) virtsarakon sisäpinnan soluihin ja vaikuttaa paikallisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että lähes puolella geeniterapiaa saaneista potilaista syöpä ei uusiutunut 12 kuukauden seurantajakson aikana. Nadofaragene firadenovecin huomattiin myös olevan hyvin siedetty hoito ja sen antamisen virtsarakkoon helppoa. Näiden tulosten perusteella, nadofaragene firadenovecista voi tulla ensisijainen hoito vaikeasti hoidettavan virtsarakon syövän muotoon.

Lähde

Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo ovat vastanneet uuden SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttamaan maailmanlaajuiseen pandemiaan kehittämällä kotimaista rokotetta.

-Rokotteen kehitys on jo edennyt eläinkokeisiin ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa tämän talven aikana, Ylä-Herttuala kommentoi.

Nenäsumutteena annettava virusvektorirokote perustuu geenitekniikkaan, jossa adenoviruskuljetin vie nenänielun limakalvoille koronaviruksen pintaproteiinia. Tarkoituksena on, että rokote käynnistää vasta-aineiden muodostumisen koronavirusta vastaan ja näin ollen suojaa COVID-19-taudilta. Geeninsiirtomenetelmän käyttäminen koronarokotteessa on uusi keksintö, sillä vastaavanlaisia rokotteita ei ole vielä olemassa. Toinen Suomessa kehitettävä koronarokote on Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtama ja se pohjautuu viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP), jotka eivät sisällä viruksen perimäainesta.

COVID-19 pandemian kehittyminen on ennestään korostanut kansainvälisen tiedeyhteisön yhteistyön merkitystä. Alle vuodessa SARS-CoV-2-viruksesta ja sen aiheuttamasta COVID-19-taudista on tehty monia tutkimusläpimurtoja ja julkaisujen määrä ylittää jo reilusti 70 000 kappaleen rajan (www.pubmed.ncbi.nlm.nih.gov). Suomalaistutkijat ovat olleet eturintamassa koronarokotteen kehityksen lisäksi myös SARS-CoV-2-viruksen karakterisoinnissa. Helsingin yliopistossa tutkijat saivat selville, että koronavirus tarttuu piikeillään solun ACE2 (angiotensin-converting enzyme 2) ja NRP1 (neuropilin 1) -reseptoreihin. Tämä löytö mahdollistaa uusien, viruksen kiinnittymisen solun reseptoreihin estävien lääkkeiden kehittämisen.

Lähteet:

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/10/19/science.abd2985

https://www.duodecimlehti.fi/duo15608